Okei,miten on mahdollista että joku suhde päättyy, ja parin viikon tai kuukauden kuluttua molemmilla on niin "ihanat" uudet "kumppanit"
Onko näillä molemmilla ollut valmiina ns. varasuunnitelma B, eli beeeeee........?
Itse olen ollut/elänyt yksin n. 10 vuotta eikä mun kohdalle ole vieläkään tullut vastaan sitä "tiettyä", mutta erittäin hyviä ystäviä on tullut oikeesti tosi paljon, voisin luetella monta nimeä, mutta parempi etten yksilöi ketään.
Te olette kaikki "samassa kasassa" kuin minä , – tunnustus on hyvä keino vältää se "itsesääli-peitto"
Eihän ollut liian suoraa tekstiä, mennään vaan kaikki itseemme ja mietitään asioita monelta näkö kulmalta.
Otetaan huomioon myös se oma hyvä MINÄ
tuonkun tietäis, olis miljonääri... tuon mitä kysyit ihan aluksi.
VastaaPoistaja älä huoli, tuo sinun purkaus oli kaukana "suorasta tekstistä" :).
Moikka Seppo ja hyvää joulun odotusta!
VastaaPoistaHyvin menee, mutta menköön (minulla), en pidä varasuunnitelmista mitä tulee ihmis-suhteisiin.
Pitää se vara utumis suunnitelma olla, loppuu ni sinkkuus alkakoon :)
VastaaPoistaJoo, en osaa sanoa tuohon kumpaniasiaan sen enempää muiden kannalta.
VastaaPoistaMinusta itsestäni kyllä tuntuu etten halua mitään suhdetta vähään aikaan entisen kariuduttua. Ei tunnu tällä hetkellä edes siltä että haluaisin hankkia kumppanin. Viihdyn oikein hyvin yksin joten olen sinkkuna ja jos sitten jotain ilmaantuu niin katson sitten mitä tapahtuu.
Omalle kohdalleni en usko tulevan sellaista suhdetta että jo muutamassa viikossa suhde menisi hyvin vakavaksi, olen "hiljaa hyvä tulee"-kannalla. Mutta mistä sitä tietää jos joskus rakastua rätkähtää oikein kunnolla. Olen kyllä aikamoinen realisti joten ehkä se ei ole edes mahdollista.
Olen myös sen verran varautunut ja varovainen... huono tai hyvä juttu, en tiedä, mutta näin se vain on minun kohdallani.
Minä tykkään ihmisistä ja olen hyvin seurallinen ja puhelias, joten kavereita ja ystäviä kyllä on.
Tuo oli ajatuksia herättävä kysymys Seppo10!
Ehkä kaikki johtuu kyvystä ja halusta samaistua toisen kanssa. Toiset ovat enemmän ryhmähenkilöitä kuin toiset.
VastaaPoistaEi niitä varsinaisia oikeita ole olemassa paitsi satukirjoissa, mutta on monta ihanaa ihmistä kuten täällä samakasassa - siis sellaisia, jotka tuottavat iloa lähiympäristölleen...
Halua olisi sopeutua, mutta - - -Liikaa sinkkuna olen ollut, avioerosta on aikaa jo yli kymmenen vuotta. Hän joka heti uuden löytää, löytääköhän kuitenkaan uutta rakkautta, ainoastaan uuden ihmisen.
VastaaPoistaVanhan viisun sanoin:...."rakkautta ei se lainkaan ollut,jonka sain.Leikki meidät vei sen ohi vain..."tai jotain sinne päin.Jos on vakavissaan,niin ei ole suunnitelmaa A,B,eikä Ceekään.Eletään ja ollaan ja jos ei onnistu,niin eletään siltikin...:))
VastaaPoistaNiin, suunnitelmallisuus kuulostaa laskelmoivalta, ja niinhän se onkin.
VastaaPoistaEi kai sitä oikeasti rakastuessaan välttämättä osaa ajatella järkevästi, mutta tietenkin järki pitäisi juuri silloin pitää päässään.
Vaikeaa!