Vuonna 1956, kun synnyin Lapualla, Suomi oli 39v.
Vuonna 1967 olin Hesassa kauppatorilla seuraamassa ilotulitusta: Suomi 50v.
Vuonna 1976 olin kunniavartiossa laivaston asussa Espoon sankarihautausmaalla ja myöhemmin Kaunialan sotavammasairaalassa.
Vuonna 1998 olin eräässä valtiossa Suomen suurlähetystössä viettämässä "linnanjuhlia".
Vuonna 2017, kun Suomi täyttää 100v olen toivottavasti itsenäinen kansalainen itsenäisen maan.
Kunnia niille, joille se kuuluu: Suomen sankarivainajille, sotainvaliideille, sotaveteraaneille, lotille, sotilaspojille ja sotilaiden äideille, jotka joutuivat antamaan kalleimman uhrin.
Sotaveteraanejahan on enää Suomessa
VastaaPoistan. 50000, paljonkohan on enää ensi vuonna?
Kunnioittakaamme heitä kaikkia joita luettelit..
Kunnia niille, joille se kuuluu!
VastaaPoistaHyvää Itsenäisyyspäivää ystävät, toivotetaan onnea myös kauniille ja turvalliselle kotimaalle!
Tasan 55 vuotta sitten marssin soihtu kädessä, pannulappu yolakin sisällä, Hietalahden hautausmaalle. Jäätävä pakkanen oli silloinkin.
VastaaPoistaKoko pienen ikäni olen ollut isänmaallinen ja arvostan veteraaneja.
Hyvää itsenäisyysiltaa !
Hyvää Itsenäisyyspäivää myös sinulle ja perheellesi!
VastaaPoistaJuuri niin Pedro...saamme olla niin paljosta kiitollisia..heille...
VastaaPoistaitsenäisyytemme.
Eihän tässä voi muuta kuin yhtyä yllä oleviin kommenteihin!
VastaaPoistaHoitajana saa paljon olla mukana vielä noissa muisteloissa ikäihmisten kanssa, joille sodan kamalat kokemukset tulevat vielä yöllisiin painajaisiin.